Alaraajojen pituusero voi johtua rakenteellisista tai toiminnallisista syistä. Rakenteellisessa pituuserossa luisissa rakenteissa on alaraajassa todellista pituuseroa. Toisinaan jalkojen pituusero voi johtua toiminnallisista syistä, jossa esimerkiksi lyhyempi jalka on ylipronaatiossa verrattuna toiseen jalkaterään ja/tai epätasapaino johtuukin ylempää lantion alueelta. Esimerkiksi lonkan tekonivelleikkauksesta voi aiheutua pituuseroa tai raajojen eripituisuus voi olla myös synnynnäistä. Voit lukea lisää lonkan tekonivelleikkauksesta johtuvasta alaraajojen pituuserosta.
Alaraajojen pituusero voi tuoda mukanaan muun muassa lantion epäsymmetristä asentoa sekä skolioosia (1). Se voi aiheuttaa kipuja selässä, lonkassa tai esimerkiksi polvessa. 2cm suurempi pituusero voi johtaa havaittavaan ontumiseen, lantion kallistumiseen ja aikuisiässä mahdollisesti selkäongelmiin (2).
Keho pyrkii usen kompensoimaan rakenteellista pituuseroa lyhyemmässä jalassa niin, että lyhyempi jalkaterä voi olla korkeaholvinen, reisi saattaa olla ulkokierrossa ja suoliluu voi olla kääntynyt eteenpäin verrattuna toiseen puoleen. Pidemmän jalan jalkaterä voi olla pronatoituneemmassa asennossa, polvi saattaa olla pienessä koukussa ja reisi sisäkierrossa. Pituusero voi vaikuttaa usein myös ylemmäs selän sekä hartian asentoon. Usein lievässä pituuserossa itse asiassa lyhyemmän puolen hartia on korkeammalla kuin toinen puoli.
Asentoa mitataan usein seistessä vertailemalla selän asentoa selän luisten maamerkkien kautta. Hyvä tapa kokeilla korotuksen vaikutusta asentoon on laittaa toisen jalan alle esimerkiksi 0,5cm tai 1cm korotus ja tarkastella uudelleen luisia maamerkkejä. Pituusero on syytä mitata myös muilla menetelmillä. Lääkärit, jalkaterapeutit, fysioterapeutit ja esimerkiksi koulutetut terveydenhoitajat pystyvät tekemään tarkempia kliinisiä mittauksia. Kuvantamismittauksia ei käytetä juurikaan muilla kuin kasvuikäisillä lapsilla, joilla harkitaan operatiivisiä toimenpiteitä yli 2cm pituuseron vuoksi.
Hoito
Tarvittaessa kasvuikäiselle lapselle voidaan suunnitella operatiivisia hoitokeinoja, jos alaraajojen pituusero on huomattava. Lapsilla ennustetun pituuseron ollessa kasvukauden päätyttyä 1–2cm, tilaa hoidetaan korotuspohjallisella tai kengän ulkopohjaan tehtävällä korotustyöllä. Myös aikuisilla 1–2cm pituusero hoidetaan pohjallisen tai jalkineen kautta. (3.) Muutaman millin pituusero jaloissa on normaalia, mutta toisinaan jo esimerkiksi 9mm rakenteellisesta pituuserosta saattaa tulla oireita.
Yleensä korotukseksi riittää puolet (3) tai kolme neljäsosaa alaraajojen pituuseron korkeudesta (4). Toiminnallista alaraajojen pituuseroa ei korjata korotuksilla ennen kuin nivelten jäykkyydet tai lihaskireydet ja heikkoudet on hoidettu (5).
Voitte tilata kauttamme 5mm ja 8mm korotuspohjallisia. Yli 9 millin korotus suositellaan tehtäväksi jalkineen ulkopohjaan esimerkiksi taitavan suutarin tai apuvälineteknikon toimesta.
Kantakorotuksia ei suositella käytettäväksi jalan pituuseron hoidossa. Kantakorotuksen käytöllä päkiälle kohdistuva paine lisääntyy ja pohkeelta vaadittava voimantuotto alenee. Jalkaterän optimaalinen toiminta edellyttää hyvää voimantuottoa pohkeen alueen lihaksilta. Kantakorotuksia voidaan kuitenkin käyttää lyhytaikaisesti akilleksen alueen kuntoutuksessa ja toisinaan kokeiltaessa lyhytaikaisesti sopivan pituuseron tasaavaa tuentaa.
Mikäli mahdolliset kivut jatkuvat huolimatta korotuspohjallisen käytön aloituksesta, suosittelemme viimeistään tuolloin hakeutumaan alaraajojoihin erikoistuneen fysioterapeutin tai tarvittaessa erikoislääkärin vastaanotolle.
Korotuspohjallinen 8mm, 1kpl
39 euroa
Korotuspohjallinen 5mm, 1kpl
39 euroa
Lähteitä
(1.) Gurney, Burke 2002. Leg length discrepancy. Gait & Posture, vol 15, April 2002; 195–206
(2.) Gurney, B., Mermier, C., Rogers, R., Gibson, A. & Rivero, D. 2001. Effect of limb-length discrepancy on gait economy and lower-extremity muscle activity in older adults. J Bone Joint Surg 2001 Jun; 83-A (6): 907–915
(3.) Hurme, Timo 2003. Alaraajojen pituuserot ja niiden korjaaminen. Lääketieteen aikakauskirja Duodecim. 2003; 119 (10): 946–953
(4.) Liukkonen, Irmeli & Saarikoski, Riitta (toim.) 2004. Jalat ja terveys. Hämeenlinna: Karisto Oy. Kustannus Oy Duodecim
(5.) Atkinson, Karen, Coutts, Fiona & Hassenkamp, Anne Marie 2000. Physiotherapy in orthopeadics A problem solving approach. Harcourt Publishers Limited 2000. Churchill Livingstone
Varaa aikasi fysioterapiaan Vantaalle tai etäfysioterapiaan
Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli kipu pitkittyy, liittyy traumaan ja jos jalka ei kestä astumista.
Voit varata ajan Myyrmäen tai Tikkurilan Fysios Mehiläisen toimipisteeseen, jossa fysioterapeutti voi tutkia jalkasi, arvioida mahdollisen apuvälinetarpeen sekä suunnitella yksilölliset harjoitteet. Teemme Vantaalla myös yksilöllisiä tukipohjallisia. Voit varata käynnin Myyrmäkeen myös soittamalla Mehiläisen ajanvaraukseen numeroon 010 414 00. Kerro varatessasi aikaa, että haluat ajan fysioterapeutti Antti Mässelille tai Anniina Meriläiselle.
Etäfysioterapiaan varten tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen sekä tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin.