Metatarsalgia on yleisnimitys kivulle, joka sijoittuu päkiään etujalan alueelle. Vaiva johtuu useimmiten liiallisesta etujalan kuormituksesta ja paineen virheellisestä jakautumisesta. Tarkempana syynä metatarsalgiaan voi olla muun muassa mortonin neurooma, mortonin jalka, murtuma tai sesam-luiden kiputila. Kivun tarkkaa syytä voi usein myös olla vaikea määrittää. Tämän linkin alalinkeissä kerrotaan edellä mainituista tarkemmista kipua aiheuttavista syistä, mutta ensin kerrotaan metatarsalgian yleisistä piirteistä.
Päkiän alueen kivun syyt
Useimmiten päkiän alueen kipu ei ole vakavaa ja sitä on varsin helppo hoitaa kiinnittämällä huomiota sopiviin jalkineisiin sekä hankkimalla tarvittavia jalkaterän tukia. Usein vaivasta kärsivät aktiivisesti liikkuvat henkilöt, jotka rasittavat jalan etuosaa tavallista enemmän. Metatarsalgia vaivaakin usein juoksijoita, joiden päkiä joutuu kovan iskun vaikutukselle alttiiksi.
Metatarsalgia voi vaivata myös vähemmän liikkuvia ihmisiä. Korkeakorkoisessa tai kapeakärkisessä jalkineessa päkiän kuormitus muuttuu oleellisesti ja siihen kohdistuu huomattava paine. Korkeakaarisessa jalkaterässä paine jakautuu kävellessä tai juostessa hyvin pienelle alueelle, joka voi altistaa päkiän alueen kivuille. Liikaa pronatoivassa jalassa päkiä altistuu myös epänormaalille kuormitukselle. Kireän akilleksen vuoksi taas paine voi liikkuessa kohdistua korostuneesti päkiään.
Henkilöt joilla on jo todettu reuma tai diabetes ovat alttiimpia metatarsalgialle. Päkiän alueelle voi harvoin myös ilmetä kivuliasta nivelrikkoa. Hormonaaliset tekijät voivat veltostuttaa rakenteita, jonka vuoksi kaaret alenevat. Ylipainon vuoksi jalkaterään taas voi tulla normaalia enemmän painetta ja iän myötä etujalan rakenteita suojaava rasvapatja ohenee.
Päkiän alueella poikittaista jalkaterän kaarta ovat tukemassa intrinsic- lihakset. Mikäli intrinsic- lihakset eivät toimi kunnolla, niin etujalka leviää ja varpaat kiertyvät. Tuolloin luiden päät painuvat voimakkaammin alaspäin kohti alustaa ja metatarsaali- luiden kontakti maahan on kova.
Päkiäkivun hoito
Metatarsalgiaan pystytään vaikuttamaan useimmiten hankkimalla oikeanlainen jalkaterän tuki, kiinnittämällä huomiota jalkinevalintaan ja tarvittaessa muutoinkin puuttumaan oiretta aiheuttavaan syyhyn.
Päkiäkipua lievittää jalkine, jossa on päkiän kohdalla tarpeeksi tilaa. Hyvä tapa tarkistaa jalkineen koko on ottaa kengässä mahdollisesti oleva valmispohjallinen pois ja mallintaa jalkaa pohjallisen päälle, vaikka pohjallinen ei kerro koko totuutta jalkineen leveydestä. Päkiän kohdalta jalkaterän pitäisi mahtua pääosin pohjallisen reunojen sisään. Muutaman millin heitto tässä on useimmiten sallittua. Lisäksi jalkineen kärkeen täytyy jäädä 1–1,5cm tilaa kun kenkä on jalassa.
Jalkineen ulkopohjan muodolla voidaan vähentää päkiään kohdistuvaa painetta. Jalan ollessa jalkineessa, varpaat eivät saa olla ylöspäin kaartuneet. Kengän ulkopohjassa oleva päkiäkeinu voi vähentää painetta etujalan alueella. Lenkkeilykengissä on usein tällainen päkiäkeinu jalkineen ulkorakenteessa. Apuvälineteknikot, tietyt jalkaterapeutit ja kokeneet suutarit voivat tehdä tiettyihin jalkineisiin muutostöinä ulkopohjan rakenteeseen päkiäkeinun.
Kireän akilleksen vuoksi paine voi liikkuessa kohdistua korostuneesti päkiään. Tällöin kireää akillesta kannattaa venyttää 70 sekunnin pituisilla venytyksillä. On kuitenkin muistettava, että alentunut nilkkanivelen liike voi johtua myös ylemmän nilkkanivelen liikerajoituksesta.
Jalkaterän lihasten toimintaa voidaan tarvittaessa edistää oikeanlaisilla jalkaterän harjoitteilla. Intrinsic- lihasten harjoittelun lisäksi kannattaa huomioida peroneus longuksen oikeanlainen toiminta. Mikäli peroneus longus toimii hyvin kävelyn aikana, niin painetta kohdistuu vähemmän päkiään toisen ja kolmannen jalkapöytäluun pään alueelle.
Korkokengät eivät ole suositeltavat päkiäkivuista kärsiville henkilöille. Toisinaan korkokenkiä joutuu kuitenkin käyttämään. Korkokenkien kanssa suosittelemme käytettäväksi tarkoitukseen suunniteltuja pohjallisia korkokenkiin.
Tarvittaessa päkiäkivusta kärsivät voivat mennä jalkaterapeutin tai jalkaterään perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle. Terapiassa voidaan muun muassa harjoitella kävelyn linjausta, kartoittaa lihaskireyksiä ja antaa tarkempia jalkaterän ja alaraajan harjoitteita.
Päkiäpelotit ja pohjalliset
Kipua pystytään hoitamaan erilaisilla jalkaterän pienortooseilla, kuten pohjallisilla tai päkiäpeloteilla. Päkiäpelotilla ja/ tai pohjallisilla voidaan vähentää jalkapöytäluiden distaalipäähän tulevaa painetta (Mueller, Lott, Hastings, Commean, Smith & Pilgram 2006). II jalkapöytäluiden distaalipäässä koettu kipu ja paine vähenee päkiäpelotin käytöllä (Kang, Chen, Chen & Hsi 2006). Vaikka pelotin avulla voidaan vähentää painetta jalkapöytäluiden disaalipäissä, niin erittäin herkälle jalalle tai vaikeille diabeetikon jalan ongelmille on syytä hankkia yksilölliset tukipohjalliset.
Erittäin hyvä ja verrattaen edullinen yhdistelmä päkiän kipuun on päkiän alueen kivun hoitopaketti, joka sopii lievähkösti matalakaariseen, normaalikaariseen ja korkeakaariseen jalkaterään. Palautteen mukaan hoitopaketin pohjallinen yhdistettynä mukana tulevaan sopivan kokoiseen päkiän pelottiin vähentää kipua usein jopa tehokkaammin kuin yksilölliset pohjalliset. Merkittävä reuman tai diabeteksen aiheuttamia jalkaterän ryhdin ongelmia omaavat kuntoutujat suosittelemme kuitenkin hankkimaan yksilölliset tukipohjalliset. Voit lukea artikkelin pohjallisten käytöstä eri jalan vaivoissa täältä.
Päkiäkipua lievittää yleensä hyvin päkiäpelotti. Päkiäpelotti asetetaan päkiälle tarkasti asetettuun paikkaan, niin ettei pelotti ole isovarpaan tai pikkuvarpaan jalkapöydänluun (ko. varpaista seuraava luu mentäessä kohti kantapäätä) kohdalla vaan niiden välissä (Hsi, Kang & Lee 2005). Pelottia voidaan käyttää normaalin jalkineessa olevan pohjallisen kanssa, mutta päkiän alueen kivun hoitopaketin mukainen pohjallisen ja pelotin yhdistelmä on usein kipua parhaiten vähentävä vaihtoehto. Alussa pelotti saattaa tuntua epämiellyttävältä. Pieni epämiellyttävyys käytössä sallitaan, mutta jos et ole kuukauden käytön jälkeenkään tottunut pelottiin, sen käyttö kannattaa lopettaa.
Polttava tai pistävä kipu saattaa liittyä mortonin neuroomaan, johon mortonin pelotit ja Currex Med arc pohjalliset saattavat olla erinomainen keino vähentää kipua.
Muuta
Tässä tekstissä käsittelimme metatarsalgiaa ilmiönä yleisesti. Voit katsoa myös kohdat Mortonin neurooma, Mortonin jalka, sesamluiden kiputila ja jalkapöydänluiden murtuma. Linkeistä pystyt lukemaan tarkemmin kustakin päkiän alueen kivusta ja niiden hoitokeinoista.
Apuvälineitä päkiän alueen kipuun
Päkiän alueen kivun hoitopaketti
Hoitopaketti sisältää: Currex Med Arch pohjalliset, 4kpl nahkapäällysteisiä päkiäpelotteja ja jalkaterän harjoitusohjelman
Päkiäpelotit
Varaa aikasi fysioterapiaan Vantaalle tai etäfysioterapiaan
Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli kipu pitkittyy, liittyy traumaan ja jos jalka ei kestä astumista.
Voit varata ajan Myyrmäen tai Tikkurilan Fysios Mehiläisen toimipisteeseen, jossa fysioterapeutti voi tutkia jalkasi, arvioida mahdollisen apuvälinetarpeen sekä suunnitella yksilölliset harjoitteet. Voit lukea lisää Myyrmäen ja Tikkurilan apuvälinevarastosta painamalla tästä. Voit varata käynnin Myyrmäkeen myös soittamalla Mehiläisen ajanvaraukseen numeroon 010 414 00. Kerro varatessasi aikaa, että haluat ajan fysioterapeutti Antti Mässelille tai Anniina Meriläiselle.
Etäfysioterapiaan varten tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen sekä, tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin.
Lähteitä
Mueller, MJ., Lott, DJ., Hastings, MK., Commean PK., Smith, KE. & Pilgram, TK 2006. Efficacy and mechanism of orthotic devices to unload metatarsal heads in people with diabetes and history of plantar ulcers. Phys There 2006;86(6):833–842
Kang, JH., Chen, MD., Chen, SC. & His, WL. 2006 Correlations between subjective treatment responses and plantar pressure parameters of metatarsal pad treatment in metatarsalgia: a prospective study. BMC Musculoskelet Disord 2006;7:95
His, WL., Kang, JH., Lee, XX. 2005 Optimum position of metatarsal pad in metatarsalgia for pressure relief. Am J Phys Med Rehabil 2005;84(7):514–520