Kantakorotusta käytetään esimerkiksi kipsin tai ns. walkerin jälkeen akilleksen ruptuuran kuntoutuspolussa. Akilleksen kiinnityskohdan kivussa kantakorotuksella voidaan vähentää ko. kohtaan kohdistuvaa kompressiota (1), jonka ajatellaan olevan tärkeässä roolissa kiinnityskohdan kivun hoidossa (2).
Jos akilleksen kuntoutuksen yhteydessä kantakorotusta joudutaan käyttämään useita viikkoja, niin suosittelemme hankkimaan myös toisen jalan alle toisen kantakorotuksen tai korotuspohjallisen mm. alaselän ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Vakioasetuksena sivulla on yksi tuote, mutta voit muuttaa helposti tuotemäärän haluamaksesi.
Kantakorotuksia ei suositella käytettäväksi pitkäaikaisesti alaraajojen pituuseron hoidossa. Pituuseron kompensoimiseksi suositellaan pitkäaikaiseksi ratkaisuksi pituuseroa korjaavaa kokopohjallista. Kantakorotuksen käytöllä päkiälle kohdistuva paine lisääntyy ja pohkeelta vaadittava voimantuotto alenee. Jalkaterän optimaalinen toiminta edellyttää hyvää voimantuottoa pohkeen alueen lihaksilta. Kantakorotuksia voidaan kuitenkin käyttää lyhytaikaisesti akilleksen alueen kuntoutuksessa. Normaaliin kenkiin 1,2 – 1,5cm kantakorotus on maksikorkeus, mitä jalkineeseen pystyy lisäämään. Muussa tapauksessa pohjetta saatetaan keventää liikaa ja kävellessä kantapää ei pysy jalkineen kantaosassa.
Käyttömukavuuden lisäämiseksi kannan keskeltä korkeus on noin 9-9,5mm.
Tuote on materiaaliltaan varsin kovaa ja erittäin kestävää EVA-materiaalia. EVA:aa käytetään esimerkiksi pohjallisten valmistuksessa. Tuotetta on kehitetty niin, että kantakorotukselle tuleva paine kohdistuu entistä suuremmalle alueelle. Näin tuotteen käyttömukavuus saadaan paremmaksi. Kantakorotuksessa olevan teipin avulla tuote voidaan tarvittaessa kiinnittää jalkineeseen.
Aseta tuote jalkineeseen, jossa ei ole pohjallista. Mikäli jalkineessa on irrotettava pohjallinen, niin tuote laitetaan pohjallisen alle.
Tuote on valmistettu Suomessa.
Tuote toimitetaan kirjepostina postilaatikkoonne, ellei kokonaistilaukseen kuulu muita yli 3cm korkuisia tuotteita.
Lähteitä:
(1.) Malliaras, Peter & O’Neill, Seth, 2017. Potential risk factors leading to tendinopathy. Apunts, Medicana de L’Sports. 52 (194), 71 – 77.
(2.) Cook, J. & Purdam, C., 2012. Is compressive load a factor in the development of tendinopathy? British Journal of Sports Medicine. 2012; 46; 163 – 168.
Tero –
Toimitus oli nopeampi kuin uskoinkaan ja pienestä kantakorokkeesta yllättävän iso apu.